Ihanan raukea lauantai-ilta. Lämpö, hyvä ruoka ja  turvallinen olo saa minut väsyneeksi ja lopulta nukahdan sohvalle. Kuulen kaukaisesti huoneessa tv-ohjelman äänet, mutta silti en pystynyt vastustamaan muutaman minuutin pituisia torkkuja. Mieleni valtaa elämys. Uni.

Uni, jossa kävelen talvisessa lumimaisemaissa. Kaikkialla on valkoista muistuttamassa ulkoilman kylmyydestä, mutta minulla on silti lämmin. Kävelen vain eteenpäin, kunnes jokin tarttuu minua jalasta ja putoan kohti lumihankea. Säikähdän. Säpsähdän hereille.

- Nukuiksä ?   

Kivat pikku iltapäikkärit ja putous lumihankeen. Ihan vain, koska sohvan kanssani jakanut siirsi jalkaani tai piti siitä kiinni hetken.